Toy Story – joulunäytelmä kakkosten tapaan

“SISÄÄNRAKENNETTU GEOGEBRA”

“Pyhän Hirven ja MAOLin nimeen!”

“Oliko Toy Story sittenkin eettisesti hyvä valinta?”
Kirsti Koski

“Mikä on kuusikirjaimen sana, joka alkaa K-kirjaimella ja loppuu S-kirjaimeen??
…kyllä vaan se sana on KIITOS!!”
Kimmo Torkkola

Lokakuun alussa auditoriossa oli jännittynyt tunnelma. Näytelmäkurssia oli odotettu jo lukion alusta, mutta keväällä odotus oli vaihtunut jännitykseen siitä, pystytäänkö projektia edes toteuttamaan. Tämä jännitys toteutumisesta jatkui aivan kenraalipäivään saakka.

Jo muutama päivä kurssin aloituksen jälkeen auditoriosta asteltiin ulos osin riehakkaissa ja osin pettyneissä, mutta odottavaisissa tunnelmissa. Näytelmän aiheen valinta oli jakanut mielipiteitä, mutta lopputulokseen oli päädytty ja käsikirjoitusprosessi pääsi alkamaan! Käsikirjoitusprosessi eteni vauhdikkaasti ja kiirettä piti. Joka kerralla keskusteltiin yhdessä kohtausten sisällöstä, ja kotona kirjoitettiin tarinaa eteenpäin.

Pian käsikirjoituksen aloittamisen jälkeen myös muut työryhmät pääsivät aloittamaan toimintansa. Työryhmät olivat erikseen skenografialle, äänille ja valoille, musiikille ja tanssille sekä dokumentoinnille, ja jokainen sai itse valita haluamansa suunnan. Dokumentointi oli täysin uusi työryhmä, jonka tarkoituksena oli kuvata näytelmän tekoprosessia. Dokumentoinnin myötä saimmekin projektista muistoksi näytelmän kuvien ja videon lisäksi videokoosteen treeneistä ja näytelmän tekoprosessista! Työryhmien avulla vastuu eri osa-alueista saatiin jaettua helpommin, ja jokainen työryhmä hoiti hommansa omalla tavallaan ohjaajien avustuksella.

Käsikirjoitusprosessin nopeudesta kertoi se, että jo marraskuun alussa kässäri tuli valmiiksi. Käsikirjoitus julkistettiin muulle ryhmälle lukutilaisuudessa perjantaina 13.11. Kässärin luvun jälkeen täytettiin roolitoivelomakkeet ja jännittävä roolien julkistus tapahtui jo seuraavana maanantaina!

Roolien julkistuksen jälkeen näyttelytreenit lähtivät pyörimään joutuisasti. Vaikka välillä harjoitukset venyivät ja olivat raskaita, olivat ne myös hyvin antoisia ja hauskoja! Parhaat muistot näytelmästä jäivätkin juuri näyttelytreeneistä sekä yhteisistä treeniviikonlopuista.

Viimeisillä viikoilla tahti kiihtyi entisestään. Jännitys näytelmän toteutumisesta myös kasvoi, kun Jyväskylän lukiot joutuivat siirtymään etäkouluun. Etäkoulusta huolimatta näytelmätreenit jatkuvat koululla päivittäin ja vähitellen näytelmä alkoi valmistua. Myös skenografia ja bänditreenit pyörivät taustalla. Erityisesti skenografiassa tahti kiihtyi, ja kahdella viimeisellä viikolla viimeiset ryhmäläiset poistuivat koululta vasta puoli kymmeneltä!

Esityspäivän aamuna tunnelmat olivat jännittyneet, mutta myös hieman haikeat. Projektiin oli kuluneen kahden kuukauden aikana panostettu paljon, yhteensä yli 3245 työtunnin edestä, ja nyt se oli jo loppumassa. Koululla oli täysi hulina jo ennen kahdeksaa ja viimeisiä viimeistelyjä asuihin ja lavasteisiin tehtiin kiireellä. Edellisen päivän kutsuvierasnäytöksestä viisastuneena teimme viimehetken muutoksia myös roudaukseen ja repliikkeihin. Esityspäivän jännitys lisäsi myös se, että puolet näytelmän ääniä hoitavista ryhmäläisistä eivät päässeet esitykseen paikalle. Näytökset kuitenkin onnistuivat hyvin pieniä mokia lukuun ottamatta, ja päivä hujahti ohi hetkessä. Viimeisen näytöksen jälkeen jäimme vielä juhlistamaan menestynyttä projektia koululle riehakkaissa merkeissä!

Koronan aiheuttamasta jännityksestä ja turvajärjestelyistä huolimatta näytelmäprojekti oli antoisa ja onnistunut, ja siitä jäi paljon hyviä muistoja mukaan otettavaksi! Kiitos ohjaajille ja koko työryhmälle mahtavasta joulunäytelmästä! Toy Story jää historiaan poikkeuksellisena näytelmäprojektina!

Elisa, Aini, Linda ja Milla 19A
Kuvat: Hannu Korpela

Ohjaajien tervehdys

Tämä näytelmä on valmistunut poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä. Olemme matkanneet kohti esityspäivää varasuunnitelmia kehitellen ja tietämättä tarkalleen, mitä esitysviikolla tapahtuu. Meillä on kuitenkin alusta asti ollut selkeänä tavoitteena tehdä yhdessä hieno näytelmä ja pitää hauskaa matkalla. Lopputuloksen lisäksi olemme pitäneet arvokkaana prosessia, jossa näytelmä on rakentunut pala palalta ja yhteistyötä tekemällä. Niinpä epätavallisina aikoina syntyy myös uusia perinteitä: meidän prosessimme on tallentunut dokumentointi-työryhmän kameroihin pitkin syksyä. Kiitokset ideasta rehtori Kirstille. Olemme saaneet rutkasti myös muuta apua koulun väeltä, mistä olemme hyvin kiitollisia.
Tätä matkaa kulkiessa on ollut upeaa nähdä opiskelijoiden panos, ilo, inspiraatio, ideat ja ennen kaikkea yhteistyö. Meillä on ollut suuri etuoikeus ja kunnia saada tehdä näytelmää yhdessä teidän kanssanne. Toivomme kovasti, että tämä projekti on ollut antoisa ja teidän näköisenne. Toivomme myös, että se antaisi teille yhä suurempaa kipinää ja sysäystä teatterin ja muiden luovien projektien maailmaan, sillä teistä on vaikka mihin!

Kaisa ja Mari