Ylioppilaat

Kevään ylioppilaat 2019
Riemuylioppilaat
Syksyn ylioppilaat 2019

Johtava rehtori Pekka Ruuskasen juhlapuhe yläkoulun ja lukion itsenäisyysjuhlassa 5.12.2019

”SUOMI MAAILMAN KÄRJESSÄ”

Hyvät juhlavieraat, hyvät norssilaiset! Suomi on maailmassa pieni maa. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on myös tehnyt. Kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tässä parilta viime vuodelta upeaa listaa vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Lista on hyvin mykistävä. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan:

– Suomi on maailman turvallisin maa.

– Suomi on maailman onnellisin maa.

– Suomi on maailman vakain valtio.

– Suomi on maailman vapain maa, Norjan ja Ruotsin ohella.

– Suomi on maailman lukutaitoisin maa.

– Suomessa on maailman puhtainta ilmaa.

– Suomi on vesivaroiltaan maailman rikkain maa.

– Suomessa on eniten inhimillistä pääomaa maailmassa.

– Suomi on OECD-maiden kärkimaita koulutuksessa.

– Suomi on maailman paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa.

– Suomessa on maailman paras hallinto.

– Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa.

– Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Suomessa on EU:n parhaat julkiset digitaaliset palvelut.

– Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma.

– Suomalaiset luottavat uutisiin eniten maailmassa.

– Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.

– Suomessa omistusoikeuden suoja on maailman paras.

– Suomella on eniten kesäolympiamitaleja asukasta kohti. Kaikkiaan niitä on yli 300.

 

Meillä on kuitenkin joissakin asioissa hieman parannettavaa, sillä

– Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille.

– Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö.

– Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.

– Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä.

– Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat.

– Suomalaiset kokevat norjalaisten ja islantilaisten ohella toiseksi vähiten turvattomuutta maailmassa.

– Suomi on Tanskan ja Ruotsin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa.

– Suomessa äänestetään Tanskan jälkeen vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.

– Suomessa on OECD-maiden toiseksi alhaisin köyhyysaste.

– Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa.

– Suomi on maailman kolmanneksi hyvinvoivin maa.

– Suomalaisilla on maailman kolmanneksi eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta.

– Suomi on rikkaista maista kolmanneksi kehitysmyönteisin köyhiä maita tukevien toimien vertailussa.

– Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota.

– Suomessa on maailman neljänneksi paras lehdistönvapaus.

Suomi on lukuisilla mittareilla mitattuna siis maailman paras maa elää ja erityisesti se on sitä lapsille, nuorille ja naisille.

 

Millaiset asiat meitä suomalaisia ja hyvinvointi-Suomea voisivat tänä päivänä sitten uhata? Todennäköisimmät suomalaisten uhkat ovat digitaalisiin järjestelmiin kohdistuvat kyberuhkat. Digitaalisesti voidaan lamauttaa laajoja osia yhteiskunnasta ja sen toiminnasta, ehkä koko yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset sähkön ja lämmön jakelut, mikä puolestaan lamauttaisi muun muassa veden ja ruuan jakelun. Miten me tulisimme toimeen helmikuun paukkupakkasilla useita päiviä tai jopa viikkoja ilman vettä, toimivaa WC:tä, lämmitystä, sähköä, valaistusta, ruokahuoltoa tai pankkipalveluja?

Internet on mullistanut arkemme mediakäytön. Internetin uhat liittyvät vihamieliseen informaatiovaikuttamiseen ja valeuutisiin sekä trollaamiseen ja mustamaalaamiseen. Pyrkimyksenä on vaikuttaa haitallisella tavalla suomalaiseen demokraattiseen järjestelmään. Tavoitteena on hyödyntää suomalaista sananvapautta ja vääristää avointa mielipidemuodostusta ja keskustelua. Kuten lähes päivittäin voimme mediasta lukea, niin meihin voidaan nykyään vaikuttaa laajemmin, taitavammin ja tarkemmin kuin koskaan aiemmin historiamme aikana.

Kybertoimintaympäristö ja kyberturvallisuus onkin noussut tärkeäksi osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Koska kyberuhat eivät tunne valtioiden rajoja, tarvitaan kyberturvallisuuden vahvistamiseksi ennen kaikkea laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhteiskuntamme jokapäiväiset elintärkeät toiminnot, kuten teollisuus, vesi- ja energiahuolto, pankkijärjestelmä, terveydenhuolto ja liikenne ovat riippuvaisia digitaalisista verkoista. Digitaaliset verkot ovat kuitenkin haavoittuvia, ja niiden myötä on syntynyt uudenlaisia uhkia kuten kyberrikollisuutta, kybervakoilua ja kyberhyökkäyksiä. Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on vastata kyberuhkiin, vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja varmistaa kybertoimintaympäristön toimivuus kaikissa oloissa.

Hyvät juhlavieraat, hyvät norssilaiset! Juhlimme huomenna 102 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Meillä suomalaisilla on ollut pitkä, monituhatvuotinen, yhteinen taival ensin hajanaisena heimoyhteiskuntana, sitten osana Ruotsin valtakuntaa ja osana Venäjää ja lopulta joulukuusta 1917 alkaen itsenäisenä kansakuntana.

Me suomalaiset olemme pieni, mutta hyvin sitkeä kansakunta. Olemme selviytyneet karun pohjoisen luonnon ja ankaran ilmaston haasteista, nälkävuosista, vieraista valloittajista, sodista ja karaistuneet raskaassa työssä. Me suomalaiset olemme useita satoja vuosia yhteisvoimin kehittäneet omaa elämänmuotoamme. Me kaikki voimme tänä päivänä olla ylpeitä suomalaisuudesta ja vapaasta Suomesta.

Mikä Suomessa on parasta? Moni vastaisi, että turvallisuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet, demokratia, hyvinvointi, kattava sosiaaliturva ja terveydenhuolto ja maailman paras koulutusjärjestelmä. Joidenkin mielestä myös Suomen kaunis luonto, metsät, puhtaat järvet, kaunis kesä, luminen talvi ja sauna edustavat parasta osaa Suomesta. Me kaikki olemme varmasti samaa mieltä: Suomi on hyvä ja turvallinen maa elää ja asua. Sotaveteraani Adolf Ehrnroothin sanoin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras maa meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”